kannustus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kannustus (39)

  1. kannustaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkɑnːust̪us/
  • tavutus: kan‧nus‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kannustus kannustukset
genetiivi kannustuksen kannustusten
kannustuksien
partitiivi kannustusta kannustuksia
akkusatiivi kannustus;
kannustuksen
kannustukset
sisäpaikallissijat
inessiivi kannustuksessa kannustuksissa
elatiivi kannustuksesta kannustuksista
illatiivi kannustukseen kannustuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kannustuksella kannustuksilla
ablatiivi kannustukselta kannustuksilta
allatiivi kannustukselle kannustuksille
muut sijamuodot
essiivi kannustuksena kannustuksina
translatiivi kannustukseksi kannustuksiksi
abessiivi kannustuksetta kannustuksitta
instruktiivi kannustuksin
komitatiivi kannustuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kannustukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kannustus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä kannustaa (kannust- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kannustuslisä

Aiheesta muualla[muokkaa]