kannoin

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kannoin

  1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta kanta

Substantiivi[muokkaa]

kannoin

  1. (taivutusmuoto) monikon instruktiivimuoto sanasta kanto

Verbi[muokkaa]

kannoin

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä kantaa