kamiina
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]kamiina (13)
- pieni lämpöä varaamaton metallirakenteinen lämmityslaite, jossa poltetaan esimerkiksi puuta tai öljyä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑmiːnɑ/
- tavutus: ka‧mii‧na
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kamiina | kamiinat |
| genetiivi | kamiinan | kamiinoiden kamiinoitten kamiinojen (kamiinain) |
| partitiivi | kamiinaa | kamiinoita kamiinoja |
| akkusatiivi | kamiina; kamiinan |
kamiinat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kamiinassa | kamiinoissa |
| elatiivi | kamiinasta | kamiinoista |
| illatiivi | kamiinaan | kamiinoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kamiinalla | kamiinoilla |
| ablatiivi | kamiinalta | kamiinoilta |
| allatiivi | kamiinalle | kamiinoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kamiinana | kamiinoina |
| translatiivi | kamiinaksi | kamiinoiksi |
| abessiivi | kamiinatta | kamiinoitta |
| instruktiivi | – | kamiinoin |
| komitatiivi | – | kamiinoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kamiina- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]ruotsin kamin, tanskan kamin tai saksan Kamin << latinan sanasta camīnus < muinaiskreikan sanasta κάμῑνος (kámīnos)[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kamiina Kielitoimiston sanakirjassa