kamari

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Kamari


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kamari (6)[1]

  1. pieni huone, erit. virkahuone
  2. asuinhuone
  3. parlamentin ylä- tai alahuone
  4. (vanhahtava) viranomaisten nimissä
    poliisikamari, tullikamari, kauppakamari

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kamari kamarit
genetiivi kamarin kamarien
kamareiden
kamareitten
partitiivi kamaria kamareita
kamareja
akkusatiivi kamari; kamarin kamarit
sisäpaikallissijat
inessiivi kamarissa kamareissa
elatiivi kamarista kamareista
illatiivi kamariin kamareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kamarilla kamareilla
ablatiivi kamarilta kamareilta
allatiivi kamarille kamareille
muut sijamuodot
essiivi kamarina kamareina
translatiivi kamariksi kamareiksi
abessiivi kamaritta kamareitta
instruktiivi kamarein
komitatiivi kamareine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

huutokauppakamari, kaksikamarijärjestelmä, kamarifilosofia, kamariherra, kamarikuoro, kamarimusiikki, kamarimusiikkiyhtye, kamarimuusikko, kamarinäytelmä, kamarineiti, kamarineito, kamarineuvos, kamariooppera, kamarioppinut, kamariorkesteri, kamaripalvelija, kamarirouva, kamariteoria, kamariviisaus, kamariyhtye, kauppakamari, lastenkamari, makuukamari, morsiuskamari, nuorkauppakamari, peräkamari, pihakamari, poliisikamari, sänkykamari, saunakamari, tullikamari, ullakkokamari, vinttikamari, yksikamarijärjestelmä, yliskamari

Idiomit[muokkaa]

  • joutua kamarille joutua poliisilaitokselle, putkaan

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kamari Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6