kaltannut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
kaltannut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kaltata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaltannut | kaltanneet |
| genetiivi | kaltanneen | kaltanneiden kaltanneitten |
| partitiivi | kaltannutta | kaltanneita |
| akkusatiivi | kaltannut; kaltanneen | kaltanneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaltanneessa | kaltanneissa |
| elatiivi | kaltanneesta | kaltanneista |
| illatiivi | kaltanneeseen | kaltanneisiin kaltanneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaltanneella | kaltanneilla |
| ablatiivi | kaltanneelta | kaltanneilta |
| allatiivi | kaltanneelle | kaltanneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaltanneena | kaltanneina |
| translatiivi | kaltanneeksi | kaltanneiksi |
| abessiivi | kaltanneetta | kaltanneitta |
| instruktiivi | – | kaltannein |
| komitatiivi | – | kaltanneine |