kalmisto
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kalmisto (2)
- (ylätyyliä, arkeologia) hautausmaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑlmist̪o/, [ˈkɑlmisto̞]
- tavutus: kal‧mis‧to
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kalmisto | kalmistot |
| genetiivi | kalmiston | kalmistojen kalmistoiden kalmistoitten |
| partitiivi | kalmistoa | kalmistoita kalmistoja |
| akkusatiivi | kalmisto; kalmiston |
kalmistot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kalmistossa | kalmistoissa |
| elatiivi | kalmistosta | kalmistoista |
| illatiivi | kalmistoon | kalmistoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kalmistolla | kalmistoilla |
| ablatiivi | kalmistolta | kalmistoilta |
| allatiivi | kalmistolle | kalmistoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kalmistona | kalmistoina |
| translatiivi | kalmistoksi | kalmistoiksi |
| abessiivi | kalmistotta | kalmistoitta |
| instruktiivi | – | kalmistoin |
| komitatiivi | – | kalmistoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kalmisto- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |