kalmia

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kalmia (12)

  1. mikä tahansa kalmioiden suvun (Kalmia) kasvi

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kalmia kalmiat
genetiivi kalmian kalmioiden
kalmioitten
(kalmiain)
partitiivi kalmiaa kalmioita
akkusatiivi kalmia;
kalmian
kalmiat
sisäpaikallissijat
inessiivi kalmiassa kalmioissa
elatiivi kalmiasta kalmioista
illatiivi kalmiaan kalmioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kalmialla kalmioilla
ablatiivi kalmialta kalmioilta
allatiivi kalmialle kalmioille
muut sijamuodot
essiivi kalmiana kalmioina
translatiivi kalmiaksi kalmioiksi
abessiivi kalmiatta kalmioitta
instruktiivi kalmioin
komitatiivi kalmioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kalmia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]