kallikka

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kallikka (14-A)

  1. kallikoiden suvun (Callistosporium) kantasieni
  2. erityisesti Suomessakin tavattava Callistosporium luteoolivaceum

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kallikka kallikat
genetiivi kallikan kallikoiden
kallikoitten
kallikkojen
(kallikkain)
partitiivi kallikkaa kallikoita
kallikkoja
akkusatiivi kallikka;
kallikan
kallikat
sisäpaikallissijat
inessiivi kallikassa kallikoissa
elatiivi kallikasta kallikoista
illatiivi kallikkaan kallikkoihin
kallikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kallikalla kallikoilla
ablatiivi kallikalta kallikoilta
allatiivi kallikalle kallikoille
muut sijamuodot
essiivi kallikkana kallikkoina
kallikoina
translatiivi kallikaksi kallikoiksi
abessiivi kallikatta kallikoitta
instruktiivi kallikoin
komitatiivi kallikoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kallika-
vahva vartalo kallikka-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • kallikka Laji.fi. (Päivitettävä julkaisu.). Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 2.11.2019.