kalisteleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kalisteleminen (38)
- teonnimi verbistä kalistella
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kalisteleminen | kalistelemiset |
| genetiivi | kalistelemisen | kalistelemisten kalistelemisien |
| partitiivi | kalistelemista | kalistelemisia |
| akkusatiivi | kalisteleminen; kalistelemisen |
kalistelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kalistelemisessa | kalistelemisissa |
| elatiivi | kalistelemisesta | kalistelemisista |
| illatiivi | kalistelemiseen | kalistelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kalistelemisella | kalistelemisilla |
| ablatiivi | kalistelemiselta | kalistelemisilta |
| allatiivi | kalistelemiselle | kalistelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kalistelemisena (kalistelemisna) |
kalistelemisina |
| translatiivi | kalistelemiseksi | kalistelemisiksi |
| abessiivi | kalistelemisetta | kalistelemisitta |
| instruktiivi | – | kalistelemisin |
| komitatiivi | – | kalistelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kalistelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kalistelemis- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi kalistella + johdin -minen