kaksijakoisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kaksijakoisuus (40)
- se, että on kaksijakoinen
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaksijakoisuus | kaksijakoisuudet |
| genetiivi | kaksijakoisuuden | kaksijakoisuuksien |
| partitiivi | kaksijakoisuutta | kaksijakoisuuksia |
| akkusatiivi | kaksijakoisuus; kaksijakoisuuden |
kaksijakoisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaksijakoisuudessa | kaksijakoisuuksissa |
| elatiivi | kaksijakoisuudesta | kaksijakoisuuksista |
| illatiivi | kaksijakoisuuteen | kaksijakoisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaksijakoisuudella | kaksijakoisuuksilla |
| ablatiivi | kaksijakoisuudelta | kaksijakoisuuksilta |
| allatiivi | kaksijakoisuudelle | kaksijakoisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaksijakoisuutena | kaksijakoisuuksina |
| translatiivi | kaksijakoisuudeksi | kaksijakoisuuksiksi |
| abessiivi | kaksijakoisuudetta | kaksijakoisuuksitta |
| instruktiivi | – | kaksijakoisuuksin |
| komitatiivi | – | kaksijakoisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kaksijakoisuude- | |
| vahva vartalo | kaksijakoisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
kaksijakoisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan kaksijakoinen vartalosta kaksijakois- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on kaksijakoinen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kaksijakoisuus Kielitoimiston sanakirjassa