kakara

From Wikisanakirja
Jump to navigation Jump to search

Suomi[edit]

Substantiivi[edit]

kakara (12)

  1. (arkikieltä, halventava) lapsi
  2. (vanhahtava, murteellinen) lantakokkare

Taivutus[edit]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kakara kakarat
genetiivi kakaran kakaroiden
kakaroitten
(kakarain)
partitiivi kakaraa kakaroita
akkusatiivi kakara;
kakaran
kakarat
sisäpaikallissijat
inessiivi kakarassa kakaroissa
elatiivi kakarasta kakaroista
illatiivi kakaraan kakaroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kakaralla kakaroilla
ablatiivi kakaralta kakaroilta
allatiivi kakaralle kakaroille
muut sijamuodot
essiivi kakarana kakaroina
translatiivi kakaraksi kakaroiksi
abessiivi kakaratta kakaroitta
instruktiivi kakaroin
komitatiivi kakaroine-
+ omistusliite

Käännökset[edit]

Alapuolella olevat käännökset on merkitty tarkistettaviksi. Käännöksien sijoittamisessa tai niiden aitoudessa on ongelmia. Jos käännös on oikea, sijoita se yllä olevista taulukoista oikeaan.

Liittyvät sanat[edit]

Johdokset[edit]
Yhdyssanat[edit]

kauhukakara

Aiheesta muualla[edit]

  • kakara Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Kakara ja kersa. Kotimaisten kielten keskus