kainostelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kainostelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑi̯nosˌt̪elu/
- tavutus: kai‧nos‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kainostelu | kainostelut |
| genetiivi | kainostelun | kainostelujen kainosteluiden kainosteluitten |
| partitiivi | kainostelua | kainosteluita kainosteluja |
| akkusatiivi | kainostelu; kainostelun |
kainostelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kainostelussa | kainosteluissa |
| elatiivi | kainostelusta | kainosteluista |
| illatiivi | kainosteluun | kainosteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kainostelulla | kainosteluilla |
| ablatiivi | kainostelulta | kainosteluilta |
| allatiivi | kainostelulle | kainosteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kainosteluna | kainosteluina |
| translatiivi | kainosteluksi | kainosteluiksi |
| abessiivi | kainostelutta | kainosteluitta |
| instruktiivi | – | kainosteluin |
| komitatiivi | – | kainosteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kainostelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi kainostella (vokaalivartalo kainostele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. kainosteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kainostelu Kielitoimiston sanakirjassa