kahlaaja

Suomi

Substantiivi

kahlaaja (10)

henkilö tai eläin joka kahlaa
eräitä lintuja

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑhlɑːjɑ/
tavutus: kah‧laa‧ja

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kahlaaja	kahlaajat
genetiivi	kahlaajan	kahlaajien (kahlaajain)
partitiivi	kahlaajaa	kahlaajia
akkusatiivi	kahlaaja; kahlaajan	kahlaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kahlaajassa	kahlaajissa
elatiivi	kahlaajasta	kahlaajista
illatiivi	kahlaajaan	kahlaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kahlaajalla	kahlaajilla
ablatiivi	kahlaajalta	kahlaajilta
allatiivi	kahlaajalle	kahlaajille
muut sijamuodot
essiivi	kahlaajana	kahlaajina
translatiivi	kahlaajaksi	kahlaajiksi
abessiivi	kahlaajatta	kahlaajitta
instruktiivi	–	kahlaajin
komitatiivi	–	kahlaajine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kahlaaja-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi kahlata (vokaalivartalo kahlaa- ) + johdin -ja

Käännökset

1. kahlaava henkilö tai eläin

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

2. eräitä lintuja

englanti: wader

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

kahlaajalinnut, kahlaajalintu, luolakahlaaja, preeriakahlaaja, pääskykahlaaja, tyrskykahlaaja

Aiheesta muualla

kahlaaja Kielitoimiston sanakirjassa