kadehtiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kadehtiminen (38)
- teonnimi verbistä kadehtia
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kadehtiminen | kadehtimiset |
| genetiivi | kadehtimisen | kadehtimisten kadehtimisien |
| partitiivi | kadehtimista | kadehtimisia |
| akkusatiivi | kadehtiminen; kadehtimisen |
kadehtimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kadehtimisessa | kadehtimisissa |
| elatiivi | kadehtimisesta | kadehtimisista |
| illatiivi | kadehtimiseen | kadehtimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kadehtimisella | kadehtimisilla |
| ablatiivi | kadehtimiselta | kadehtimisilta |
| allatiivi | kadehtimiselle | kadehtimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kadehtimisena (kadehtimisna) |
kadehtimisina |
| translatiivi | kadehtimiseksi | kadehtimisiksi |
| abessiivi | kadehtimisetta | kadehtimisitta |
| instruktiivi | – | kadehtimisin |
| komitatiivi | – | kadehtimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kadehtimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kadehtimis- | |