kaavoitus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kaavoitus (39)
- maa-alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑːʋoi̯t̪us/
- tavutus: kaa‧voi‧tus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaavoitus | kaavoitukset |
| genetiivi | kaavoituksen | kaavoitusten kaavoituksien |
| partitiivi | kaavoitusta | kaavoituksia |
| akkusatiivi | kaavoitus; kaavoituksen |
kaavoitukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaavoituksessa | kaavoituksissa |
| elatiivi | kaavoituksesta | kaavoituksista |
| illatiivi | kaavoitukseen | kaavoituksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaavoituksella | kaavoituksilla |
| ablatiivi | kaavoitukselta | kaavoituksilta |
| allatiivi | kaavoitukselle | kaavoituksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaavoituksena | kaavoituksina |
| translatiivi | kaavoitukseksi | kaavoituksiksi |
| abessiivi | kaavoituksetta | kaavoituksitta |
| instruktiivi | – | kaavoituksin |
| komitatiivi | – | kaavoituksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaavoitukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kaavoitus- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi kaavoittaa (heikko vokaalivartalo kaavoita-) + johdin -us
Käännökset
[muokkaa]1. maa-alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]- yhdyskuntasuunnittelu
- kaava, yleiskaava, asemakaava, ranta-asemakaava, maakuntakaava
- kaupunkisuunnittelu