kaavailu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kaavailu (2)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈkɑːʋɑi̯lu/
- tavutus: kaa‧vai‧lu
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaavailu | kaavailut |
genetiivi | kaavailun | kaavailujen kaavailuiden kaavailuitten |
partitiivi | kaavailua | kaavailuita kaavailuja |
akkusatiivi | kaavailu; kaavailun |
kaavailut |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaavailussa | kaavailuissa |
elatiivi | kaavailusta | kaavailuista |
illatiivi | kaavailuun | kaavailuihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaavailulla | kaavailuilla |
ablatiivi | kaavailulta | kaavailuilta |
allatiivi | kaavailulle | kaavailuille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaavailuna | kaavailuina |
translatiivi | kaavailuksi | kaavailuiksi |
abessiivi | kaavailutta | kaavailuitta |
instruktiivi | – | kaavailuin |
komitatiivi | – | kaavailuine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaavailu- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. kaavaileminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- kaavailu Kielitoimiston sanakirjassa