Siirry sisältöön

kaarto

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kaarto (1-K)

  1. kaartaminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkɑːrt̪o/
  • tavutus: kaar‧to

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaarto kaarrot
genetiivi kaarron kaartojen
partitiivi kaartoa kaartoja
akkusatiivi kaarto;
kaarron
kaarrot
sisäpaikallissijat
inessiivi kaarrossa kaarroissa
elatiivi kaarrosta kaarroista
illatiivi kaartoon kaartoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaarrolla kaarroilla
ablatiivi kaarrolta kaarroilta
allatiivi kaarrolle kaarroille
muut sijamuodot
essiivi kaartona kaartoina
translatiivi kaarroksi kaarroiksi
abessiivi kaarrotta kaarroitta
instruktiivi kaarroin
komitatiivi kaartoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kaarro-
vahva vartalo kaarto-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kaartoliike

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kaarto Kielitoimiston sanakirjassa