kaarne

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kaarne (48) tai (8)

  1. (vanhahtava, raamatullinen) korppi (Corvus corax)

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaarne kaarneet
genetiivi kaarneen kaarneiden
kaarneitten
partitiivi kaarnetta kaarneita
akkusatiivi kaarne; kaarneen kaarneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kaarneessa kaarneissa
elatiivi kaarneesta kaarneista
illatiivi kaarneeseen kaarneisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaarneella kaarneilla
ablatiivi kaarneelta kaarneilta
allatiivi kaarneelle kaarneille
muut sijamuodot
essiivi kaarneena kaarneina
translatiivi kaarneeksi kaarneiksi
abessiivi kaarneetta kaarneitta
instruktiivi kaarnein
komitatiivi kaarneine-
+ omistusliite
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaarne kaarnet
genetiivi kaarnen kaarnejen
(kaarnein)
partitiivi kaarnea kaarneja
akkusatiivi kaarne; kaarnen kaarnet
sisäpaikallissijat
inessiivi kaarnessa kaarneissa
elatiivi kaarnesta kaarneista
illatiivi kaarneen kaarneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaarnella kaarneilla
ablatiivi kaarnelta kaarneilta
allatiivi kaarnelle kaarneille
muut sijamuodot
essiivi kaarnena kaarneina
translatiivi kaarneksi kaarneiksi
abessiivi kaarnetta kaarneitta
instruktiivi kaarnein
komitatiivi kaarneine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

kantauralin *kɜrnɜ (Häkkinen 2004)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kaarne Kielitoimiston sanakirjassa