kaappaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kaappaaminen (38)
- teonnimi verbistä kaapata
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaappaaminen | kaappaamiset |
genetiivi | kaappaamisen | kaappaamisten kaappaamisien |
partitiivi | kaappaamista | kaappaamisia |
akkusatiivi | kaappaaminen; kaappaamisen |
kaappaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaappaamisessa | kaappaamisissa |
elatiivi | kaappaamisesta | kaappaamisista |
illatiivi | kaappaamiseen | kaappaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaappaamisella | kaappaamisilla |
ablatiivi | kaappaamiselta | kaappaamisilta |
allatiivi | kaappaamiselle | kaappaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaappaamisena (kaappaamisna) |
kaappaamisina |
translatiivi | kaappaamiseksi | kaappaamisiksi |
abessiivi | kaappaamisetta | kaappaamisitta |
instruktiivi | – | kaappaamisin |
komitatiivi | – | kaappaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaappaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kaappaamis- |