kaapiminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kaapiminen (38)
- teonnimi verbistä kaapia
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaapiminen | kaapimiset |
| genetiivi | kaapimisen | kaapimisten kaapimisien |
| partitiivi | kaapimista | kaapimisia |
| akkusatiivi | kaapiminen; kaapimisen |
kaapimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaapimisessa | kaapimisissa |
| elatiivi | kaapimisesta | kaapimisista |
| illatiivi | kaapimiseen | kaapimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaapimisella | kaapimisilla |
| ablatiivi | kaapimiselta | kaapimisilta |
| allatiivi | kaapimiselle | kaapimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaapimisena (kaapimisna) |
kaapimisina |
| translatiivi | kaapimiseksi | kaapimisiksi |
| abessiivi | kaapimisetta | kaapimisitta |
| instruktiivi | – | kaapimisin |
| komitatiivi | – | kaapimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaapimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kaapimis- | |