(murteellinen) kiivetä, nousta (myös kuvaannollisesti)
kaahia yläkertaan
Kolome oravanpoikaa siälä kaahi meidän pihapuus ja jyrsivät välillä käpyjänsä.
Yksi klopiista kaahi vesitornihin kissi kainalos, muut jäi alahalle orottelemahan kissin purotus-koetta.
Vennu sulki oven, kaahi uudelleen ylikertaan. (S. Alkio, Puukkojunkkarit, 1894)
Nikkoolaanen kaahi jo kahdeksattakymmentään kun vain kehahteli: ”Minä pruukaan saunasta tulles potkia puohoni ja sanua: paranen minä aina vain!” (Samuli Paulaharju, Rintakyliä ja larvamaita, 1943)
