Siirry sisältöön

köyhäily

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

köyhäily (2)

  1. köyhäileminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkøy̯hæi̯ly/
  • tavutus: köy‧häi‧ly

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi köyhäily köyhäilyt
genetiivi köyhäilyn köyhäilyjen
köyhäilyiden
köyhäilyitten
partitiivi köyhäilyä köyhäilyitä
köyhäilyjä
akkusatiivi köyhäily;
köyhäilyn
köyhäilyt
sisäpaikallissijat
inessiivi köyhäilyssä köyhäilyissä
elatiivi köyhäilystä köyhäilyistä
illatiivi köyhäilyyn köyhäilyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi köyhäilyllä köyhäilyillä
ablatiivi köyhäilyltä köyhäilyiltä
allatiivi köyhäilylle köyhäilyille
muut sijamuodot
essiivi köyhäilynä köyhäilyinä
translatiivi köyhäilyksi köyhäilyiksi
abessiivi köyhäilyttä köyhäilyittä
instruktiivi köyhäilyin
komitatiivi köyhäilyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo köyhäily-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]