käytänne

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

käytänne (48-J)

  1. käytössä oleva menettelytapa

Huomautukset[muokkaa]

  • Huomaa ero sanojen käytänne ja käytäntö välillä. Käytäntö ilmaisee 'käytössä olevien menettelytapojen kollektiivista kokonaisuutta', kun puolestaan käytänne ilmaisee yhtä tällaista 'käytössä olevaa menettelytapaa'.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkæy̯t̪ænːeˣ/
  • tavutus: käy‧tän‧ne

Etymologia[muokkaa]

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käytänne käytänteet
genetiivi käytänteen käytänteiden
käytänteitten
partitiivi käytännettä käytänteitä
akkusatiivi käytänne;
käytänteen
käytänteet
sisäpaikallissijat
inessiivi käytänteessä käytänteissä
elatiivi käytänteestä käytänteistä
illatiivi käytänteeseen käytänteisiin
käytänteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi käytänteellä käytänteillä
ablatiivi käytänteeltä käytänteiltä
allatiivi käytänteelle käytänteille
muut sijamuodot
essiivi käytänteenä käytänteinä
translatiivi käytänteeksi käytänteiksi
abessiivi käytänteettä käytänteittä
instruktiivi käytäntein
komitatiivi käytänteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo käytäntee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
käytännet-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]