kärhi
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]kärhi (7)
- (kasvitiede) kasvin lankamainen kiipeämis- ja tarttumaelin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkærhi/
- tavutus: kär‧hi
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kärhi | kärhet |
| genetiivi | kärhen | kärhien (kärhein) |
| partitiivi | kärheä | kärhiä |
| akkusatiivi | kärhi; kärhen |
kärhet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kärhessä | kärhissä |
| elatiivi | kärhestä | kärhistä |
| illatiivi | kärheen | kärhiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kärhellä | kärhillä |
| ablatiivi | kärheltä | kärhiltä |
| allatiivi | kärhelle | kärhille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kärhenä | kärhinä |
| translatiivi | kärheksi | kärhiksi |
| abessiivi | kärhettä | kärhittä |
| instruktiivi | – | kärhin |
| komitatiivi | – | kärhine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kärhe- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]kärhellinen, kärhetön, kärhö, rönsy