käräjöinti

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

käräjöinti (5-J)

  1. käräjöitseminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkæræˌjøi̯nt̪i/
  • tavutus: kä‧rä‧jöin‧ti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käräjöinti käräjöinnit
genetiivi käräjöinnin käräjöintien
(käräjöintein)
partitiivi käräjöintiä käräjöintejä
akkusatiivi käräjöinti;
käräjöinnin
käräjöinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi käräjöinnissä käräjöinneissä
elatiivi käräjöinnistä käräjöinneistä
illatiivi käräjöintiin käräjöinteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi käräjöinnillä käräjöinneillä
ablatiivi käräjöinniltä käräjöinneiltä
allatiivi käräjöinnille käräjöinneille
muut sijamuodot
essiivi käräjöintinä käräjöinteinä
translatiivi käräjöinniksi käräjöinneiksi
abessiivi käräjöinnittä käräjöinneittä
instruktiivi käräjöinnein
komitatiivi käräjöinteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo käräjöinni-
vahva vartalo käräjöinti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]