kännykkä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

kännykkä (14-A)

  1. (arkikieltä) pienikokoinen matkapuhelinlaite
    puhua kännykkään
    surffata kännykällä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈkænːykːæ/
  • tavutus: kän‧nyk‧kä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kännykkä kännykät
genetiivi kännykän kännyköiden
kännyköitten
kännykköjen
(kännykkäin)
partitiivi kännykkää kännyköitä
kännykköjä
akkusatiivi kännykkä;
kännykän
kännykät
sisäpaikallissijat
inessiivi kännykässä kännyköissä
elatiivi kännykästä kännyköistä
illatiivi kännykkään kännykköihin
kännyköihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kännykällä kännyköillä
ablatiivi kännykältä kännyköiltä
allatiivi kännykälle kännyköille
muut sijamuodot
essiivi kännykkänä kännykköinä
kännyköinä
translatiivi kännykäksi kännyköiksi
abessiivi kännykättä kännyköittä
instruktiivi kännyköin
komitatiivi kännyköine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kännykä-
vahva vartalo kännykkä-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

  • sanasta känny, joka on hellittelymuoto sanasta käsi tai kämmen. Vrt. kämmykkä.
  • ”Kännykkä” oli Nokia Matkapuhelimet Oy:n rekisteröity tavaramerkki, jonka yhtiö menetti sanan muuttuessa osaksi yleiskieltä. Sana keksittiin vuonna 1977 ja rekisteröitiin vuonna 1988.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Synonyymit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • kännykkä Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Kännykkä. Kotimaisten kielten keskus