käkikello
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]käkikello
- seinäkello, joka antaa tasatunneittain käen kukuntaa muistuttavan merkkiäänen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkækiˌkelːo/
- tavutus: kä‧ki‧kel‧lo
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | käkikello | käkikellot |
| genetiivi | käkikellon | käkikellojen |
| partitiivi | käkikelloa | käkikelloja |
| akkusatiivi | käkikello; käkikellon |
käkikellot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | käkikellossa | käkikelloissa |
| elatiivi | käkikellosta | käkikelloista |
| illatiivi | käkikelloon | käkikelloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | käkikellolla | käkikelloilla |
| ablatiivi | käkikellolta | käkikelloilta |
| allatiivi | käkikellolle | käkikelloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | käkikellona | käkikelloina |
| translatiivi | käkikelloksi | käkikelloiksi |
| abessiivi | käkikellotta | käkikelloitta |
| instruktiivi | – | käkikelloin |
| komitatiivi | – | käkikelloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | käkikello- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. kello
|
|