kähveltäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
kähveltäminen (38)
- teonnimi verbistä kähveltää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kähveltäminen | kähveltämiset |
| genetiivi | kähveltämisen | kähveltämisten kähveltämisien |
| partitiivi | kähveltämistä | kähveltämisiä |
| akkusatiivi | kähveltäminen; kähveltämisen |
kähveltämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kähveltämisessä | kähveltämisissä |
| elatiivi | kähveltämisestä | kähveltämisistä |
| illatiivi | kähveltämiseen | kähveltämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kähveltämisellä | kähveltämisillä |
| ablatiivi | kähveltämiseltä | kähveltämisiltä |
| allatiivi | kähveltämiselle | kähveltämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kähveltämisenä (kähveltämisnä) |
kähveltämisinä |
| translatiivi | kähveltämiseksi | kähveltämisiksi |
| abessiivi | kähveltämisettä | kähveltämisittä |
| instruktiivi | – | kähveltämisin |
| komitatiivi | – | kähveltämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kähveltämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kähveltämis- | |