käämi
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
käämi (5)
- (sähkö) sama kuin kela
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | käämi | käämit |
| genetiivi | käämin | käämien |
| partitiivi | käämiä | käämejä |
| akkusatiivi | käämi; käämin |
käämit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | käämissä | käämeissä |
| elatiivi | käämistä | käämeistä |
| illatiivi | käämiin | käämeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | käämillä | käämeillä |
| ablatiivi | käämiltä | käämeiltä |
| allatiivi | käämille | käämeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kääminä | käämeinä |
| translatiivi | käämiksi | käämeiksi |
| abessiivi | käämittä | käämeittä |
| instruktiivi | – | käämein |
| komitatiivi | – | käämeine- + omistusliite |
Etymologia[muokkaa]
slaavilainen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
1. sama kuin kela
|
Ks. kela |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
ensiökäämi, osmankäämi, primaarikäämi, sekundaarikäämi, toisiokäämi
Aiheesta muualla[muokkaa]
- käämi Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 365. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.