juuttunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
juuttunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä juuttua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | juuttunut | juuttuneet |
| genetiivi | juuttuneen | juuttuneiden juuttuneitten |
| partitiivi | juuttunutta | juuttuneita |
| akkusatiivi | juuttunut; juuttuneen | juuttuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | juuttuneessa | juuttuneissa |
| elatiivi | juuttuneesta | juuttuneista |
| illatiivi | juuttuneeseen | juuttuneisiin juuttuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | juuttuneella | juuttuneilla |
| ablatiivi | juuttuneelta | juuttuneilta |
| allatiivi | juuttuneelle | juuttuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | juuttuneena | juuttuneina |
| translatiivi | juuttuneeksi | juuttuneiksi |
| abessiivi | juuttuneetta | juuttuneitta |
| instruktiivi | – | juuttunein |
| komitatiivi | – | juuttuneine |