juurrettava
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
juurrettava (10)
- (matematiikka) juurilausekkeessa se luku, josta juuri otetaan
- Lausekkeessa , on juurrettava.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjuːrːet̪ˌt̪ɑʋɑ/
- tavutus: juur‧ret‧ta‧va
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | juurrettava | juurrettavat |
| genetiivi | juurrettavan | juurrettavien (juurrettavain) |
| partitiivi | juurrettavaa | juurrettavia |
| akkusatiivi | juurrettava; juurrettavan |
juurrettavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | juurrettavassa | juurrettavissa |
| elatiivi | juurrettavasta | juurrettavista |
| illatiivi | juurrettavaan | juurrettaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | juurrettavalla | juurrettavilla |
| ablatiivi | juurrettavalta | juurrettavilta |
| allatiivi | juurrettavalle | juurrettaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | juurrettavana | juurrettavina |
| translatiivi | juurrettavaksi | juurrettaviksi |
| abessiivi | juurrettavatta | juurrettavitta |
| instruktiivi | – | juurrettavin |
| komitatiivi | – | juurrettavine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | juurrettava- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. se luku, josta juuri otetaan
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- juurrettava Kielitoimiston sanakirjassa