juurittaa

Suomi

Verbi

juurittaa (53-C) (taivutus[luo])

1. juuria, kitkeä juurineen
2. juurruttaa, saada juurtumaan
3. mullata, panna kasvamaan, sitoa juurten avulla maahan

Ääntäminen

• IPA: /ˈjuːrit̪ːɑːˣ/
• tavutus: juu‧rit‧taa

Aiheesta muualla

• juurittaa Kielitoimiston sanakirjassa