juopunut
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]juopunut
- havaittavasti alkoholin vaikutuksen alainen (myös substantiivina)
- Juopunut kuski aiheutti kolarin. (yle.fi)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjuo̯punut̪/
- tavutus: juo‧pu‧nut
Etymologia
[muokkaa]- teonnimi verbistä juopua
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]juopunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä juopua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | juopunut | juopuneet |
| genetiivi | juopuneen | juopuneiden juopuneitten |
| partitiivi | juopunutta | juopuneita |
| akkusatiivi | juopunut; juopuneen |
juopuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | juopuneessa | juopuneissa |
| elatiivi | juopuneesta | juopuneista |
| illatiivi | juopuneeseen | juopuneisiin juopuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | juopuneella | juopuneilla |
| ablatiivi | juopuneelta | juopuneilta |
| allatiivi | juopuneelle | juopuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | juopuneena | juopuneina |
| translatiivi | juopuneeksi | juopuneiksi |
| abessiivi | juopuneetta | juopuneitta |
| instruktiivi | – | juopunein |
| komitatiivi | – | juopuneine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | juopunee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
juopunut- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- juopunut Kielitoimiston sanakirjassa