juonikkuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

juonikkuus (40)

  1. oveluus, neuvokkuuteen ja kierouteen us. liittyvä ominaispiirre

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjuo̯nikːuːs/
  • tavutus: juo‧nik‧kuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi juonikkuus juonikkuudet
genetiivi juonikkuuden juonikkuuksien
partitiivi juonikkuutta juonikkuuksia
akkusatiivi juonikkuus;
juonikkuuden
juonikkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi juonikkuudessa juonikkuuksissa
elatiivi juonikkuudesta juonikkuuksista
illatiivi juonikkuuteen juonikkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi juonikkuudella juonikkuuksilla
ablatiivi juonikkuudelta juonikkuuksilta
allatiivi juonikkuudelle juonikkuuksille
muut sijamuodot
essiivi juonikkuutena juonikkuuksina
translatiivi juonikkuudeksi juonikkuuksiksi
abessiivi juonikkuudetta juonikkuuksitta
instruktiivi juonikkuuksin
komitatiivi juonikkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo juonikkuude-
vahva vartalo juonikkuute-
konsonantti-
vartalo
juonikkuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan juonikas vartalosta juonikk- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]