jumalisuus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jumalisuus (40)

  1. se, että on jumalinen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjumɑˌlisuːs/
  • tavutus: ju‧ma‧li‧suus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jumalisuus jumalisuudet
genetiivi jumalisuuden jumalisuuksien
partitiivi jumalisuutta jumalisuuksia
akkusatiivi jumalisuus;
jumalisuuden
jumalisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi jumalisuudessa jumalisuuksissa
elatiivi jumalisuudesta jumalisuuksista
illatiivi jumalisuuteen jumalisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jumalisuudella jumalisuuksilla
ablatiivi jumalisuudelta jumalisuuksilta
allatiivi jumalisuudelle jumalisuuksille
muut sijamuodot
essiivi jumalisuutena jumalisuuksina
translatiivi jumalisuudeksi jumalisuuksiksi
abessiivi jumalisuudetta jumalisuuksitta
instruktiivi jumalisuuksin
komitatiivi jumalisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jumalisuude-
vahva vartalo jumalisuute-
konsonantti-
vartalo
jumalisuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan jumalinen vartalosta jumalis- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]