julkea
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
julkea (15) (komparatiivi julkeampi, superlatiivi julkein) (taivutus[luo])
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjulkeɑ/
- tavutus: jul‧ke‧a
Etymologia[muokkaa]
Johdos samasta vartalosta, josta on muodostettu myös sanat julkaista ja julki.[1]
Kirjakielessä sana on ensi kerran mainittu Maskun Hemmingin virsikirjassa 1605, jossa sen merkitys on ’loistava, juhlallinen’. Nykymerkitys on tullut käyttöön 1700-luvun loppupuolella.[2]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- julkea Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi[muokkaa]
julkea
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä juljeta
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä juljeta
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä juljeta
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. Hakusana julkaista, julki.
- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X. s. v. julkea