jouhikko

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Jouhikko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Jouhikko

Substantiivi[muokkaa]

jouhikko (4-A)[1]

  1. suomalainen jousisoitin, jossa on yleensä kahdesta neljään kieltä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjou̯hikːo/
  • tavutus: jou‧hik‧ko

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jouhikko jouhikot
genetiivi jouhikon jouhikoiden
jouhikoitten
jouhikkojen
partitiivi jouhikkoa jouhikkoja
jouhikoita
akkusatiivi jouhikko;
jouhikon
jouhikot
sisäpaikallissijat
inessiivi jouhikossa jouhikoissa
elatiivi jouhikosta jouhikoista
illatiivi jouhikkoon jouhikkoihin
jouhikoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jouhikolla jouhikoilla
ablatiivi jouhikolta jouhikoilta
allatiivi jouhikolle jouhikoille
muut sijamuodot
essiivi jouhikkona jouhikkoina
jouhikoina
translatiivi jouhikoksi jouhikoiksi
abessiivi jouhikotta jouhikoitta
instruktiivi jouhikoin
komitatiivi jouhikkoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo jouhiko-
vahva vartalo jouhikko-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

jouhi + -kko[2]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A
  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. jouhikko.