jeesustelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]jeesustelu (2)
- (arkikieltä) hurskastelu, tekopyhyys
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjeːsusˌt̪elu/
- tavutus: jee‧sus‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jeesustelu | jeesustelut |
| genetiivi | jeesustelun | jeesustelujen jeesusteluiden jeesusteluitten |
| partitiivi | jeesustelua | jeesusteluita jeesusteluja |
| akkusatiivi | jeesustelu; jeesustelun |
jeesustelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jeesustelussa | jeesusteluissa |
| elatiivi | jeesustelusta | jeesusteluista |
| illatiivi | jeesusteluun | jeesusteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jeesustelulla | jeesusteluilla |
| ablatiivi | jeesustelulta | jeesusteluilta |
| allatiivi | jeesustelulle | jeesusteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jeesusteluna | jeesusteluina |
| translatiivi | jeesusteluksi | jeesusteluiksi |
| abessiivi | jeesustelutta | jeesusteluitta |
| instruktiivi | – | jeesusteluin |
| komitatiivi | – | jeesusteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jeesustelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]johdettu verbistä jeesustella < Jeesuksen nimestä
Käännökset
[muokkaa]1. tekopyhyys
|
Ks. hurskastelu |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- jeesustelu Kielitoimiston sanakirjassa