jatko

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jatko (1)

  1. pidennys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi jatko jatkot
genetiivi jatkon jatkojen
(jatkoin)
partitiivi jatkoa jatkoja
akkusatiivi jatko; jatkon jatkot
Sisäpaikallissijat
inessiivi jatkossa jatkoissa
elatiivi jatkosta jatkoista
illatiivi jatkoon jatkoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi jatkolla jatkoilla
ablatiivi jatkolta jatkoilta
allatiivi jatkolle jatkoille
Muut
essiivi jatkona jatkoina
translatiivi jatkoksi jatkoiksi
abessiivi jatkotta jatkoitta
instruktiivi jatkoin
komitatiivi jatkoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

jatkoaika, jatkohoito, jatkojalostus, jatkojohto, jatkokäsittely, jatkokertomus, jatkokohta, jatkokouluttaa, jatkokoulutus, jatkokurssi, jatkolevy, jatko-opinnot, jatko-opiskelija, jatko-opiskelu, jatko-osa, jatkopaikka, jatkopistorasia, jatkoromaani, jatkos, jatkosota, jatkotutkinto, jatkoyhteys, jatkua, kädenjatko, köydenjatko, selänjatko, sormijatkoinen, sormijatkos

Aiheesta muualla[muokkaa]