jatko

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jatko (1)

  1. pidennys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jatko jatkot
genetiivi jatkon jatkojen
partitiivi jatkoa jatkoja
akkusatiivi jatko; jatkon jatkot
sisäpaikallissijat
inessiivi jatkossa jatkoissa
elatiivi jatkosta jatkoista
illatiivi jatkoon jatkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jatkolla jatkoilla
ablatiivi jatkolta jatkoilta
allatiivi jatkolle jatkoille
muut sijamuodot
essiivi jatkona jatkoina
translatiivi jatkoksi jatkoiksi
abessiivi jatkotta jatkoitta
instruktiivi jatkoin
komitatiivi jatkoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

jatkoaika, jatkohoito, jatkojalostus, jatkojohto, jatkokäsittely, jatkokertomus, jatkokohta, jatkokouluttaa, jatkokoulutus, jatkokurssi, jatkolevy, jatko-opinnot, jatko-opiskelija, jatko-opiskelu, jatko-osa, jatkopaikka, jatkopistorasia, jatkoromaani, jatkos, jatkosota, jatkotutkinto, jatkoyhteys, jatkua, kädenjatko, köydenjatko, selänjatko, sormijatkoinen, sormijatkos

Yhdyssanat[muokkaa]

jatko-opinnot, jatko-osa, jatkoaika, jatkohoito, jatkojalostus, jatkojohto, jatkokertomus, jatkokohta, jatkokoulutus, jatkokurssi, jatkokäsittely, jatkolevy, jatkopaikka, jatkopistorasia, jatkoromaani, jatkosota, jatkotutkinto, jatkoyhteys, kädenjatko, köydenjatko, selänjatko

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • jatko Kielitoimiston sanakirjassa