jalanjälki
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]- jälki, jonka jonkin eläimen, olion tai ihmisen jalka on jättänyt
- Näin eilen pihallani jalanjälkiä.
- jokin jälki, merkki, menettelytapa, aikaansaannos tms. jossakin, jonka joku ihminen on jättänyt
- hiilijalanjälki
- seurata jotakutan sen jalanjäljissä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: ['jɑ̝.lɑ̝n.ˌjæl.ki]
Etymologia
[muokkaa]Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jalanjälki | jalanjäljet |
| genetiivi | jalanjäljen | jalanjälkien (jalanjälkein) |
| partitiivi | jalanjälkeä | jalanjälkiä |
| akkusatiivi | jalanjälki; jalanjäljen |
jalanjäljet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jalanjäljessä | jalanjäljissä |
| elatiivi | jalanjäljestä | jalanjäljistä |
| illatiivi | jalanjälkeen | jalanjälkiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jalanjäljellä | jalanjäljillä |
| ablatiivi | jalanjäljeltä | jalanjäljiltä |
| allatiivi | jalanjäljelle | jalanjäljille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jalanjälkenä | jalanjälkinä |
| translatiivi | jalanjäljeksi | jalanjäljiksi |
| abessiivi | jalanjäljettä | jalanjäljittä |
| instruktiivi | – | jalanjäljin |
| komitatiivi | – | jalanjälkine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | jalanjälje- | |
| vahva vartalo | jalanjälke- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. jälki jalasta
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Sanaliitot
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- jalanjälki Kielitoimiston sanakirjassa
Karjala
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]jalanjälki
Aiheesta muualla
[muokkaa]- jalanjälki Karjalan kielen verkkosanakirjassa