järkäle

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

järkäle (48)[1]

  1. suuri epämääräinen lohkare, massiivinen kappale

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi järkäle järkäleet
genetiivi järkäleen järkäleiden
järkäleitten
partitiivi järkälettä järkäleitä
akkusatiivi järkäle; järkäleen järkäleet
sisäpaikallissijat
inessiivi järkäleessä järkäleissä
elatiivi järkäleestä järkäleistä
illatiivi järkäleeseen järkäleisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi järkäleellä järkäleillä
ablatiivi järkäleeltä järkäleiltä
allatiivi järkäleelle järkäleille
muut sijamuodot
essiivi järkäleenä järkäleinä
translatiivi järkäleeksi järkäleiksi
abessiivi järkäleettä järkäleittä
instruktiivi järkälein
komitatiivi järkäleine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kallionjärkäle, kivenjärkäle, kivijärkäle

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48