jännitys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]jännitys (39)
- se, kun jokin (ihminen tai eloton esine) on jännittynyt; jännitystila, jännittäminen
- jousen jännitys
- (fysiikka) leikkauspinnan läpi vaikuttava voima jaettuna alalla, yksikkö Pascal
- hermostuneisuuden tai ahdistuneisuuden tila
- Julkisesti esiintyessä kohtalainen jännitys on normaalia.
- elokuvan ja kirjallisuuden tyylilaji, joka rakentuu jännittäville tilanteille
- jännitysromaani
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjænːit̪ys/
- tavutus: jän‧ni‧tys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jännitys | jännitykset |
| genetiivi | jännityksen | jännitysten jännityksien |
| partitiivi | jännitystä | jännityksiä |
| akkusatiivi | jännitys; jännityksen |
jännitykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jännityksessä | jännityksissä |
| elatiivi | jännityksestä | jännityksistä |
| illatiivi | jännitykseen | jännityksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jännityksellä | jännityksillä |
| ablatiivi | jännitykseltä | jännityksiltä |
| allatiivi | jännitykselle | jännityksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jännityksenä | jännityksinä |
| translatiivi | jännitykseksi | jännityksiksi |
| abessiivi | jännityksettä | jännityksittä |
| instruktiivi | – | jännityksin |
| komitatiivi | – | jännityksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jännitykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
jännitys- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. se, kun jokin on jännittynyt
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hermojännitys, jännityselokuva, jännitysfilmi, jännityskertomus, jännityskirja, jännitysmomentti, jännitysnäytelmä, jännityspäänsärky, jännitysromaani, jännityssarja, jännitystila, lihasjännitys, liikajännitys, lämpöjännitys, nestejännitys, pintajännitys