jännitys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jännitys (39)

  1. se, kun jokin (ihminen tai eloton esine) on jännittynyt; jännitystila, jännittäminen
    jousen jännitys
    Julkisesti esiintyessä kohtalainen jännitys on normaalia.
  2. elokuvan ja kirjallisuuden tyylilaji, joka rakentuu jännittäville tilanteille
    jännitysromaani

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjænːit̪ys/
  • tavutus: jän‧ni‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jännitys jännitykset
genetiivi jännityksen jännitysten
jännityksien
partitiivi jännitystä jännityksiä
akkusatiivi jännitys;
jännityksen
jännitykset
sisäpaikallissijat
inessiivi jännityksessä jännityksissä
elatiivi jännityksestä jännityksistä
illatiivi jännitykseen jännityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi jännityksellä jännityksillä
ablatiivi jännitykseltä jännityksiltä
allatiivi jännitykselle jännityksille
muut sijamuodot
essiivi jännityksenä jännityksinä
translatiivi jännitykseksi jännityksiksi
abessiivi jännityksettä jännityksittä
instruktiivi jännityksin
komitatiivi jännityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo jännitykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
jännitys-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hermojännitys, jännityselokuva, jännitysfilmi, jännityskertomus, jännityskirja, jännitysmomentti, jännitysnäytelmä, jännityspäänsärky, jännitysromaani, jännityssarja, jännitystila, lihasjännitys, liikajännitys, lämpöjännitys, nestejännitys, pintajännitys

Aiheesta muualla[muokkaa]