jännäri
Ulkoasu
![]() |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]jännäri (6)
- (puhekieltä) jokin hyvin jännittävä: jännityselokuva, jännitysromaani tms.
- (arkikieltä) joku, joka jännää: jännääjä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjænːæri/
- tavutus: jän‧nä‧ri
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | jännäri | jännärit |
genetiivi | jännärin | jännärien jännäreiden jännäreitten |
partitiivi | jännäriä | jännäreitä jännärejä |
akkusatiivi | jännäri; jännärin |
jännärit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | jännärissä | jännäreissä |
elatiivi | jännäristä | jännäreistä |
illatiivi | jännäriin | jännäreihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | jännärillä | jännäreillä |
ablatiivi | jännäriltä | jännäreiltä |
allatiivi | jännärille | jännäreille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | jännärinä | jännäreinä |
translatiivi | jännäriksi | jännäreiksi |
abessiivi | jännärittä | jännäreittä |
instruktiivi | – | jännärein |
komitatiivi | – | jännäreine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | jännäri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- jännäri Kielitoimiston sanakirjassa