jännäri
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]jännäri (6)
- (puhekieltä) jokin hyvin jännittävä: jännityselokuva, jännitysromaani tms.
- (arkikieltä) joku, joka jännää: jännääjä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjænːæri/
- tavutus: jän‧nä‧ri
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jännäri | jännärit |
| genetiivi | jännärin | jännärien jännäreiden jännäreitten |
| partitiivi | jännäriä | jännäreitä jännärejä |
| akkusatiivi | jännäri; jännärin |
jännärit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jännärissä | jännäreissä |
| elatiivi | jännäristä | jännäreistä |
| illatiivi | jännäriin | jännäreihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jännärillä | jännäreillä |
| ablatiivi | jännäriltä | jännäreiltä |
| allatiivi | jännärille | jännäreille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jännärinä | jännäreinä |
| translatiivi | jännäriksi | jännäreiksi |
| abessiivi | jännärittä | jännäreittä |
| instruktiivi | – | jännärein |
| komitatiivi | – | jännäreine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jännäri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- jännäri Kielitoimiston sanakirjassa