jälkeinen
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]jälkeinen (38)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈjælkei̯nen/
- tavutus: jäl‧kei‧nen
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- jälkeinen Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]jälkeinen (38) (useimmiten monikossa: jälkeiset)
- (fysiologia) synnytysvaiheiden jälkeen kohdusta poistuvat sikiökalvot ja istukka
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jälkeinen | jälkeiset |
| genetiivi | jälkeisen | jälkeisten jälkeisien |
| partitiivi | jälkeistä | jälkeisiä |
| akkusatiivi | jälkeinen; jälkeisen |
jälkeiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jälkeisessä | jälkeisissä |
| elatiivi | jälkeisestä | jälkeisistä |
| illatiivi | jälkeiseen | jälkeisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jälkeisellä | jälkeisillä |
| ablatiivi | jälkeiseltä | jälkeisiltä |
| allatiivi | jälkeiselle | jälkeisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jälkeisenä (jälkeisnä) |
jälkeisinä |
| translatiivi | jälkeiseksi | jälkeisiksi |
| abessiivi | jälkeisettä | jälkeisittä |
| instruktiivi | – | jälkeisin |
| komitatiivi | – | jälkeisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jälkeise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
jälkeis- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- jälkeinen Suomen etymologisessa sanakirjassa