jäljestä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adverbi[muokkaa]

jäljestä

  1. perästä, takaa; alemmalta tasolla
    Virkkeen jäljestä löytää pisteen.
    Pääsanan jäljestä löytää usein määritteen.
    Hän ajoi minun jäljestä (=takaa).
    Tee se minun jäljestä (=jälkeen).
  2. (murteellinen) heti, oitis, saman tien
    Hän tuhlasi kaiken palkan jäljestä (=heti).
  3. (murteellinen) myöhemmin[1]
    On parempi tehdä se nyt kuin katua sitä jäljestä.
    Tapaninpäivä tulee kaksi päivää jäljestä jouluaattoa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈjæljest̪æ/
  • tavutus: jäl‧jes‧tä

Taivutus[muokkaa]

→○ illatiivi jälkeen
inessiivi jäljessä
○→ elatiivi jäljestä

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

jäljestä

  1. (taivutusmuoto) yksikön elatiivimuoto sanasta jälki

Verbi[muokkaa]

jäljestä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä jäljestää
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä jäljestää
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä jäljestää

Viitteet[muokkaa]

  1. Suomen murteiden sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 30. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2012–. ISSN: 1796-041X. jäljestä (viitattu 31.5.2020).