jäävä
 |
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
jäävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä jäädä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jäävä | jäävät |
| genetiivi | jäävän | jäävien (jääväin) |
| partitiivi | jäävää | jääviä |
| akkusatiivi | jäävä; jäävän | jäävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jäävässä | jäävissä |
| elatiivi | jäävästä | jäävistä |
| illatiivi | jäävään | jääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jäävällä | jäävillä |
| ablatiivi | jäävältä | jääviltä |
| allatiivi | jäävälle | jääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jäävänä | jäävinä |
| translatiivi | jääväksi | jääviksi |
| abessiivi | jäävättä | jäävittä |
| instruktiivi | – | jäävin |
| komitatiivi | – | jäävine |