jäänti

Suomi

Substantiivi

jäänti (5-J)

jääminen

Ääntäminen

IPA: /ˈjæːnt̪i/
tavutus: jään‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	jäänti	jäännit
genetiivi	jäännin	jääntien (jääntein)
partitiivi	jääntiä	jääntejä
akkusatiivi	jäänti; jäännin	jäännit
sisäpaikallissijat
inessiivi	jäännissä	jäänneissä
elatiivi	jäännistä	jäänneistä
illatiivi	jääntiin	jäänteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	jäännillä	jäänneillä
ablatiivi	jäänniltä	jäänneiltä
allatiivi	jäännille	jäänneille
muut sijamuodot
essiivi	jääntinä	jäänteinä
translatiivi	jäänniksi	jäänneiksi
abessiivi	jäännittä	jäänneittä
instruktiivi	–	jäännein
komitatiivi	–	jäänteine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	jäänni-
vahva vartalo	jäänti-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi jäädä (vartalo jäänti- ) + johdin [[-{{{4}}}#Suomi|-{{{4}}}]]

Käännökset

1. jääminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

poisjäänti

Aiheesta muualla

jäänti Kielitoimiston sanakirjassa