jäämä
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
jäämä (10)
- jäljelle jäänyt tai kertynyt määrä ei toivottua ainetta (erit. kun mitataan tieteellisesti jäljelle jääneen aineen määrää puhdistusprosessissa tai elimistössä)
- Kasvisten torjunta-aineiden jäämät.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈjæːmæ/
- tavutus: jää‧mä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jäämä | jäämät |
| genetiivi | jäämän | jäämien (jäämäin) |
| partitiivi | jäämää | jäämiä |
| akkusatiivi | jäämä; jäämän |
jäämät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jäämässä | jäämissä |
| elatiivi | jäämästä | jäämistä |
| illatiivi | jäämään | jäämiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jäämällä | jäämillä |
| ablatiivi | jäämältä | jäämiltä |
| allatiivi | jäämälle | jäämille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jäämänä | jääminä |
| translatiivi | jäämäksi | jäämiksi |
| abessiivi | jäämättä | jäämittä |
| instruktiivi | – | jäämin |
| komitatiivi | – | jäämine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | jäämä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
- agenttipartisiippi verbistä jäädä
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: jäämistö