ivailu

Suomi

Substantiivi

ivailu (2)

ivaileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈiʋɑi̯lu/
tavutus: i‧vai‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ivailu	ivailut
genetiivi	ivailun	ivailujen ivailuiden ivailuitten
partitiivi	ivailua	ivailuita ivailuja
akkusatiivi	ivailu; ivailun	ivailut
sisäpaikallissijat
inessiivi	ivailussa	ivailuissa
elatiivi	ivailusta	ivailuista
illatiivi	ivailuun	ivailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ivailulla	ivailuilla
ablatiivi	ivailulta	ivailuilta
allatiivi	ivailulle	ivailuille
muut sijamuodot
essiivi	ivailuna	ivailuina
translatiivi	ivailuksi	ivailuiksi
abessiivi	ivailutta	ivailuitta
instruktiivi	–	ivailuin
komitatiivi	–	ivailuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ivailu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi ivailla (vokaalivartalo ivaile-) + johdin -u

Käännökset

1. ivaileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

ivailu Kielitoimiston sanakirjassa