| Taivutus |
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot |
| nominatiivi |
itsesaastuttaminen |
itsesaastuttamiset |
| genetiivi |
itsesaastuttamisen |
itsesaastuttamisten
itsesaastuttamisien |
| partitiivi |
itsesaastuttamista |
itsesaastuttamisia |
| akkusatiivi |
itsesaastuttaminen;
itsesaastuttamisen |
itsesaastuttamiset |
| sisäpaikallissijat |
| inessiivi |
itsesaastuttamisessa |
itsesaastuttamisissa |
| elatiivi |
itsesaastuttamisesta |
itsesaastuttamisista |
| illatiivi |
itsesaastuttamiseen |
itsesaastuttamisiin |
| ulkopaikallissijat |
| adessiivi |
itsesaastuttamisella |
itsesaastuttamisilla |
| ablatiivi |
itsesaastuttamiselta |
itsesaastuttamisilta |
| allatiivi |
itsesaastuttamiselle |
itsesaastuttamisille |
| muut sijamuodot |
| essiivi |
itsesaastuttamisena
(itsesaastuttamisna) |
itsesaastuttamisina |
| translatiivi |
itsesaastuttamiseksi |
itsesaastuttamisiksi |
| abessiivi |
itsesaastuttamisetta |
itsesaastuttamisitta |
| instruktiivi |
– |
itsesaastuttamisin |
| komitatiivi |
– |
itsesaastuttamisine-
+ omistusliite |
| vartalot |
| vokaalivartalo |
itsesaastuttamise- |
| heikko vartalo |
- |
| vahva vartalo |
- |
konsonantti-
vartalo |
itsesaastuttamis- |
